Kummallista

Sain tekstiviestin tänä aamuna: "Pääsisitkö tekemään sairaslomasijaisuutta alkaen tänä iltana?". Kyseessä siis paikka, jonne olen hakenut kesätöihin ja jossa kävin vielä henk. koht. sanomassa käsipäivää. Paikan johtaja tietää minun opiskelleen vasta reilut puoli vuotta, mutta mitäs siitä, sairaslomasijaisuutta tekemään!

Kieltäydyin kohteliaasti, paristakin syystä. Ensinnäkin, en luota omaan osaamiseeni tarpeeksi. On eri asia harjoitella jotakin koulun työpajassa kuin oikeasti tehdä sitä elävälle ihmiselle muovisen herra Moilasen sijaan. Toisekseen, koulu pitää tällä hetkellä liiankin kiireisenä. Mistä sitä muka repii energiaa töissä käymiseen tenttien ja tehtävien ohella?

Sanoin, että katsotaan sitten uudestaan keväämmällä. Sitten kun tenttiputki on ohi. Sitten kun minulle on opetettu, kuinka katetroidaan, kuinka annetaan injektioita, kuinka laitetaan nenämahaletku. Tänään sentään jo opin käyttämään kuvan nosturin kaltaista nosturia potilassiirtojen apuna sekä ergonomista työtapaa.

Askel kerrallaan. Ensi viikolla sitten kaikki tuo edellä mainittu. Sitten maalis-huhtikuun puolella saatte kysellä uudestaan töihin. Ehkä tulen, ehkä en, mutta ainakin harkitsen edes hetken.