Tänään pääsin seuraamaan gastroskopiaa, eli ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystystä, kun yksi osaston potilaista meni kyseiseen toimenpiteeseen. Oli muuten hurjaa katsottavaa, kun tähystin meni nieluun ja ruudulla näkyi tähystimessä olevan kameran kuvaa ensin suusta, sitten ruokatorvesta, sitten mahalaukusta... Ikinä en ole nähnyt kuvia elävän ihmisen sisältä, eli kokemuksena aivan loistava.
Saavutin myös yhden tavoitteistani tänään, kun pääsin ensin ohjaajan kanssa suihkuttamaan potilasta ja sitten omin avuin toista - tuli tunne, että opin ja osasin taas jotakin uutta. Vielä jos pääsisi nenä-mahaletkun laittoa seuraamaan niin olisin tyytyväinen - katetrointi on jo nähty, vaikkakin siinäkin olisi mukava päästä avustamaan. Harjoitteluosastollani katetrit ja nenä-mahaletkut ovat kuitenkin melko harvinaisia, eli saas nähdä miten käy.
Ja tulihan sitä muutakin tehtyä, on pesty tekohampaita ja laitettu papiljotteja, kaiken muun ohella. Ai niin, happiviikset sain laittaa potilaalle, ja jälleen kerran mittailla verenpaineita. Opettajan kanssa käyty aloituskeskustelu veikin sitten loput iltapäivästä.
Vähitellen alkaa tuntua siltä kuin pystyisin keskittymään muuhunkin kuin vain yhteen asiaan kerrallaan, tunnen jo suurimman osan potilaista melko hyvin ja osaan nähdä hieman paremmin heidän kokonaistilanteensa. Olen myös paljon omatoimisempi ja itsevarmempi vähän kaiken suhteen, eli edistystä on tapahtunut - nollapisteestä ainakin muutama askel ylöspäin. Vielä en ole päässyt pistämään insuliinia, eli se on listalla, vaikkakin napapiikin sain laittaa jo viime viikolla.
Hihhei, aamuvuoroon huomenna...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti