Eilen oli tietotekniikan koe. Kokeessa oli kolme tehtävää, yksi Wordilla ja kaksi Excelillä. Kaikenlaisia apukeinoja sai käyttää (internettiä, ohjelmien apuja jne.) kunhan tehtävät sai tehdyksi.
En ole ihan varma mitä hyötyä tällaisesta kokeesta on, ellei se sitten testaa tiedonhakutaitoja - itse en ainakaan ulkomuistista osannut tehdä automaattista sisällysluetteloa, mutta Wordin ohjeistahan se löytyi, ja Excel-tehtävässä käytettävistä laskukaavoista opettaja itse kirjoitti taululle yhden. Samapa tuo kai on, kunhan saa kokeen läpi ja kurssin suoritettua.
Tänään on pääkampuksella ministeri Astrid Thorsin luento maahanmuuttajista (in english), jonka jälkeen pääseekin viikonlopun viettoon. Ensi viikolla jälleen kerran kotihoitoa (vielä neljä kertaa...) ja englantia, jossa on päästy jo body partseihin asti. Vielä en ole oppinut mitään uutta, mutta kertaus on opintojen äiti, eikös vaan? Ja ensimmäinen työpajakin, vainajan laitto, häämöttää edessä ensi perjantaina...
Ja silti ei huvittaisi niinkun yhtään. Opiskelumotivaatio, minne menit?
perjantai 28. maaliskuuta 2008
perjantai 21. maaliskuuta 2008
Tyhmä pää(siäinen)
Kirjoitin joskus aikaisemmin tenttiputkesta kertoessani myös inhottavasta vammasta päässäni, joka pakottaa tavoittelemaan vitosia joka tentistä. Noh, nyt tuo vamma nosti taas päätään (hehheh) kun sain anatomian tentin takaisin arvosanoineen. Miten tyhmä voi olla ihminen, jos pettyy saatuaan arvosanaksi nelosen?
(Vastaus: oikein, oikein tyhmä)
Njoh, ehkä se siitä... Kaipa yksittäisiä arvosanoja tärkeämpää on se, että ylipäätään pääsee läpi ja kurssit suoritetuiksi - kukaan ei tule kyselemään anatomian tai ravitsemuksen arvosanojani sitten joskus tulevaisuuden työhaastatteluissa. Kuulopuheista päätellen hyvä kun edes kysyvät TEO:n laillistamistodistusta (vai mikä se nyt onkaan oikealta nimeltään).
Sain SPR:n ensiapukortin merkkinä suoritetusta ensiapu kakkosen kurssista ja maksetusta kuudesta eurosta. Hassua miten kivalta tuntui laittaa kortti lompakkoon. Ehkä se johtuu siitä, että kortti on jonkinlainen käsinkosketeltava todiste oppimisesta, opintopisteiden tulo Winhaan kun kestää niin naurettavan kauan.
Ai niin, selvisi myös että ensiavun opettaja (joka opettaa kaikenlaista muutakin) oli löytänyt tämän blogin. Pitäisiköhän sitä selata läpi vanhoja, koulua ruotivia tekstejä ja hävetä? En taida jaksaa :).
Ensi viikkojen lukkarit näyttävät inhottavan reikäisiltä. Muutama hassu tunti siellä täällä, välissä vapaita päiviä. Sitten yhtäkkiä edessä onkin täyteen pakattuja viikkoja. Lukujärjestykset tuntuvat olevan sellainen (ikuinen) murheenkryyni, etten jaksa edes murista enää. Useimpina päivinä en edes tiedä mitä tunteja on edessä, kunhan kävelen luokkaan. Suosittelen muillekin, säästää opiskelijaparan hermoja siunatun paljon.
Hyvää pääsiäistä kaikille!
(Vastaus: oikein, oikein tyhmä)
Njoh, ehkä se siitä... Kaipa yksittäisiä arvosanoja tärkeämpää on se, että ylipäätään pääsee läpi ja kurssit suoritetuiksi - kukaan ei tule kyselemään anatomian tai ravitsemuksen arvosanojani sitten joskus tulevaisuuden työhaastatteluissa. Kuulopuheista päätellen hyvä kun edes kysyvät TEO:n laillistamistodistusta (vai mikä se nyt onkaan oikealta nimeltään).
Sain SPR:n ensiapukortin merkkinä suoritetusta ensiapu kakkosen kurssista ja maksetusta kuudesta eurosta. Hassua miten kivalta tuntui laittaa kortti lompakkoon. Ehkä se johtuu siitä, että kortti on jonkinlainen käsinkosketeltava todiste oppimisesta, opintopisteiden tulo Winhaan kun kestää niin naurettavan kauan.
Ai niin, selvisi myös että ensiavun opettaja (joka opettaa kaikenlaista muutakin) oli löytänyt tämän blogin. Pitäisiköhän sitä selata läpi vanhoja, koulua ruotivia tekstejä ja hävetä? En taida jaksaa :).
Ensi viikkojen lukkarit näyttävät inhottavan reikäisiltä. Muutama hassu tunti siellä täällä, välissä vapaita päiviä. Sitten yhtäkkiä edessä onkin täyteen pakattuja viikkoja. Lukujärjestykset tuntuvat olevan sellainen (ikuinen) murheenkryyni, etten jaksa edes murista enää. Useimpina päivinä en edes tiedä mitä tunteja on edessä, kunhan kävelen luokkaan. Suosittelen muillekin, säästää opiskelijaparan hermoja siunatun paljon.
Hyvää pääsiäistä kaikille!
maanantai 17. maaliskuuta 2008
Lisää otsikko napsauttamalla
Olenko yksin ajatellessani, että tietotekniikan tunnit olisi syksyllä voinut aloittaa Power Pointin käytöstä, ehkä sen "tämä on hiiri" -tunnin jälkeen? Power Pointia on nimittäin tullut koulussa käytettyä tässä yhden jos toisenkin kerran useamman ryhmätyön ja esitelmän tekoon, mutta kuitenkin vasta tänään sen käyttö varsinaisesti opetettiin meille.
Eihän PP:N käyttö vaikeaa ole ja senkin vähän oppii kokeilemalla, mutta silti... Koko syksy nimittäin käytiin läpi Wordia (oikeasti koko syksy, yhtään liioittelematta). Nyt keväällä on käyty läpi Exceliä ja tänään siis PP:tä. Ensi kerralla taitaakin sitten jo olla koe.
Pääsin läpi hoitotyön osaamisen tentistä, huikealla pistesaaliilla 7,75/10. Hassua kyllä, sain enemmän pisteitä esseevastauksesta, jonka heitin siis täysin hatusta, kuin monivalinnoista, joita varten olin hieman lukenutkin. Tutkimattomia ovat opettajien tiet, mutta hälläkö väliä kunhan pääsin läpi. Nyt on sitten lupa odottaa opintopisteitä viime opintokokonaisuudesta.
Saimme eilen parini kanssa valmiiksi anatomian kurssiin kuuluvan ruoansulatukseen liittyvän tehtävän, joka arvioidaan yhdessä kolmen kurssiin kuuluneen tentin kanssa. Kunhan se on tehty, Winhaan (opintopisterekisteriin) pamahtaa huikeat viisi pojoa lisää.
Huraa.
Huomenna on taas luvassa tutoriaalin aloitus- ja lopetusistunnot, eikä minua huvita pätkääkään. En nähnyt juuri lainkaan vaivaa viimekertaisen kysymyksen vastauksen eteen, enkä taida olla järin aktiivinen istunnossakaan. Sain muuten viime viikon haavoja koskevasta vastauksestani 14/15 pistettä :D.
Tällä viikolla muuten luvassa englantia, muutama luento monikulttuurisuudesta ja kuoleman kohtaamisesta sekä ensiapu kakkosen viimeiset tunnit. Siitäkin saa sitten yhden opintopisteen.
Huraa.
Onneksi en ole ainoa, jolla tuntuu koulu tökkivän. Yleinen ilmapiiri on aika väsynyttä ja motivoitumatonta, mistä sitten johtuukaan. Kaikki taitavat vain odotella sen toukokuun harjoittelun alkamista, että pääsisi lopultakin tekemään jotakin. Minä ainakin :).
Eihän PP:N käyttö vaikeaa ole ja senkin vähän oppii kokeilemalla, mutta silti... Koko syksy nimittäin käytiin läpi Wordia (oikeasti koko syksy, yhtään liioittelematta). Nyt keväällä on käyty läpi Exceliä ja tänään siis PP:tä. Ensi kerralla taitaakin sitten jo olla koe.
Pääsin läpi hoitotyön osaamisen tentistä, huikealla pistesaaliilla 7,75/10. Hassua kyllä, sain enemmän pisteitä esseevastauksesta, jonka heitin siis täysin hatusta, kuin monivalinnoista, joita varten olin hieman lukenutkin. Tutkimattomia ovat opettajien tiet, mutta hälläkö väliä kunhan pääsin läpi. Nyt on sitten lupa odottaa opintopisteitä viime opintokokonaisuudesta.
Saimme eilen parini kanssa valmiiksi anatomian kurssiin kuuluvan ruoansulatukseen liittyvän tehtävän, joka arvioidaan yhdessä kolmen kurssiin kuuluneen tentin kanssa. Kunhan se on tehty, Winhaan (opintopisterekisteriin) pamahtaa huikeat viisi pojoa lisää.
Huraa.
Huomenna on taas luvassa tutoriaalin aloitus- ja lopetusistunnot, eikä minua huvita pätkääkään. En nähnyt juuri lainkaan vaivaa viimekertaisen kysymyksen vastauksen eteen, enkä taida olla järin aktiivinen istunnossakaan. Sain muuten viime viikon haavoja koskevasta vastauksestani 14/15 pistettä :D.
Tällä viikolla muuten luvassa englantia, muutama luento monikulttuurisuudesta ja kuoleman kohtaamisesta sekä ensiapu kakkosen viimeiset tunnit. Siitäkin saa sitten yhden opintopisteen.
Huraa.
Onneksi en ole ainoa, jolla tuntuu koulu tökkivän. Yleinen ilmapiiri on aika väsynyttä ja motivoitumatonta, mistä sitten johtuukaan. Kaikki taitavat vain odotella sen toukokuun harjoittelun alkamista, että pääsisi lopultakin tekemään jotakin. Minä ainakin :).
torstai 13. maaliskuuta 2008
Läpi meni.
Lääkelaskut nimittäin, ja vielä ekalla kerralla. Jiphii!
Ja pienenä tilastotietona todettakoon, että yli viidenkymmenen opiskelijan ryhmästä alle kaksikymmentä pääsi läpi.
Ei tästä sen enempää.
Ja pienenä tilastotietona todettakoon, että yli viidenkymmenen opiskelijan ryhmästä alle kaksikymmentä pääsi läpi.
Ei tästä sen enempää.
keskiviikko 12. maaliskuuta 2008
Aaaaarrgghhh
Miten käy, kun uuden tutoriaali-istunnon oppimiskysymyksenä on "Miten huomioin eri kulttuuritaustoista tulevat potilaat hoitotyössä?"?
Vastaus: Opiskelijalla menee hermo. Ja ottaa päästä :D.
Niin, tässä nyt sitten näkyy se monikulttuurisuus, jota vähän aikaa sitten vielä hämmentyneenä haeskelin. Herätteenä tutoriaaliin oli kahden englanninkielisestä koulutusohjelmasta tulevan afrikkalaisen opiskelijan pitämä lyhyt esittely heidän kotimaidensa (Nigeria ja Kenia) terveydenhuoltojärjestelmistä. Tämä osio oli vielä mielenkiintoinen, ei siinä mitään, mutta miksi miksi miksi on nähty tarpeelliseksi ympätä tämänkaltainen oppimistehtävä kevääseen? Tämäkin aihe oltaisiin voitu käsitellä jo viime syksynä, kaiken muun diipadaapan ohella.
Älkää käsittäkö väärin. Monikulttuurisuus on nykyaikaa. Se on tärkeä osa tämänpäivän hoitotyötä, MUTTA en koe saavani tämänviikkoisesta tehtävästä paljoakaan irti. Totta kai voin tutkia eri uskontokuntiin kuuluvien ihmisten tapoja ja niiden vaikutusta hoitotyöhön, MUTTA, jälleen kerran, siitä ei ole minulle vastaavaa hyötyä kuin esimerkiksi viimeviikkoisesta haavoihin liittyvästä tehtävästä.
Monikulttuurisuus ja ulkomaalaiset potilaat ovat kuitenkin sellainen asia, jossa voi ja täytyy käyttää omaa tervettä järkeä. Ja kysellä potilaalta onko jotakin, jota hänelle ei esimerkiksi saa tehdä (antaa verivalmisteita jne.). Tärkeintä olisi tajuta siinä tilanteessa, että näitä kysymyksiä tulisi esittää ja kunnioittaa sitten potilaan mielipidettä, uskontoa, vakaumusta tai ihan mitä vain.
Ai niin, muita vaihtoehtoja oppimiskysymykseksi, joihin törmäsin:
"Minkälainen on terveydenhuoltojärjestelmä eri kehitysmaissa?" (Haloo, tässä puhutaan nyt useista eri maista joita ei voi niputtaa yhteen, ja toiseksi, mitä käytännön hyötyä tämänkin tietämisestä ihan oikeasti olisi?)
"Miten hoitoon pääsy toteutuu kehitysmaissa?" (Kts. yllä)
"Mitä voisimme oppia veljiltämme ja siskoiltamme etelässä?" No ei sentään. Mutta oikeasti en olisi yllättynyt, jos joku olisi tuonkin heittänyt. Loppujen lopuksihan "meidän tulee ottaa selvää kehitysmaista ja niiden huonoista oloista, jotta voimme auttaa heitä." Ja me kaikki haluamme tietysti lähteä kehitysmaihin auttamaan. Mitä sekin nyt sitten tarkoittaa...
Tänään on lääkelaskutentti. Katsotaan monellako menee läpi.
Vastaus: Opiskelijalla menee hermo. Ja ottaa päästä :D.
Niin, tässä nyt sitten näkyy se monikulttuurisuus, jota vähän aikaa sitten vielä hämmentyneenä haeskelin. Herätteenä tutoriaaliin oli kahden englanninkielisestä koulutusohjelmasta tulevan afrikkalaisen opiskelijan pitämä lyhyt esittely heidän kotimaidensa (Nigeria ja Kenia) terveydenhuoltojärjestelmistä. Tämä osio oli vielä mielenkiintoinen, ei siinä mitään, mutta miksi miksi miksi on nähty tarpeelliseksi ympätä tämänkaltainen oppimistehtävä kevääseen? Tämäkin aihe oltaisiin voitu käsitellä jo viime syksynä, kaiken muun diipadaapan ohella.
Älkää käsittäkö väärin. Monikulttuurisuus on nykyaikaa. Se on tärkeä osa tämänpäivän hoitotyötä, MUTTA en koe saavani tämänviikkoisesta tehtävästä paljoakaan irti. Totta kai voin tutkia eri uskontokuntiin kuuluvien ihmisten tapoja ja niiden vaikutusta hoitotyöhön, MUTTA, jälleen kerran, siitä ei ole minulle vastaavaa hyötyä kuin esimerkiksi viimeviikkoisesta haavoihin liittyvästä tehtävästä.
Monikulttuurisuus ja ulkomaalaiset potilaat ovat kuitenkin sellainen asia, jossa voi ja täytyy käyttää omaa tervettä järkeä. Ja kysellä potilaalta onko jotakin, jota hänelle ei esimerkiksi saa tehdä (antaa verivalmisteita jne.). Tärkeintä olisi tajuta siinä tilanteessa, että näitä kysymyksiä tulisi esittää ja kunnioittaa sitten potilaan mielipidettä, uskontoa, vakaumusta tai ihan mitä vain.
Ai niin, muita vaihtoehtoja oppimiskysymykseksi, joihin törmäsin:
"Minkälainen on terveydenhuoltojärjestelmä eri kehitysmaissa?" (Haloo, tässä puhutaan nyt useista eri maista joita ei voi niputtaa yhteen, ja toiseksi, mitä käytännön hyötyä tämänkin tietämisestä ihan oikeasti olisi?)
"Miten hoitoon pääsy toteutuu kehitysmaissa?" (Kts. yllä)
"Mitä voisimme oppia veljiltämme ja siskoiltamme etelässä?" No ei sentään. Mutta oikeasti en olisi yllättynyt, jos joku olisi tuonkin heittänyt. Loppujen lopuksihan "meidän tulee ottaa selvää kehitysmaista ja niiden huonoista oloista, jotta voimme auttaa heitä." Ja me kaikki haluamme tietysti lähteä kehitysmaihin auttamaan. Mitä sekin nyt sitten tarkoittaa...
Tänään on lääkelaskutentti. Katsotaan monellako menee läpi.
sunnuntai 9. maaliskuuta 2008
Tapahtumaköyhä viikko
Tämä viikko on tosiaan ollut melkoisen ankea, johtuuko se sitten lomailusta vai mistä, en osaa sanoa. Eikä mitään ole kyllä oikein tapahtunutkaan, ensiapu kakkosen tunnit jatkuvat edelleen, vaikka niiden piti loppua edellisen opintokokonaisuuden mukana (opettajien sairaslomat = opiskelijan helvetti) eivätkä uudet työpajat ala vasta kuin kuun lopussa.
No, olihan meillä sentään iki-ihana hoitotyön osaamisen tentti, joka yllättäen perustui Hoitotyön osaaminen -kirjaan. Tentissä oli noin kaksikymmentä monivalintakysymystä liittyen mm. katetrointiin, injektioihin ja nenämahaletkuun, tyyliin minkälaisen katetrin valitset jos potilaallasi on suurentunut eturauhanen? (Vastaus: päästä kärjistetyn). Näistä kysymyksistä minulla ei ole valittamista.
Mutta siinä tentissä oli myös esseekysymys. "Valitse Hoitotyön osaaminen -kirjan koealueesta viisi sairaanhoitajan asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttavaa teemaa ja perustele miksi ne ovat juuri nyt sinulle tärkeitä?"
Siis mitä *%&¤!#%. Auditoriossa pystyi melkein kuulemaan sirkkojen sirityksen, kun porukka istui jähmettyneenä paperin yllä, tuijottaen kysymystä.
No, sain vastattua siihen jotakin kohtuullisen kunniakkaasti (tai näin toivotaan), mutta yleinen ilmapiiri tentin jälkeen oli kyllä aika huvittava. Ensimmäinen kysymys, jonka jokainen kysyi kaveriltaan oli: mitä sä laitoit siihen esseekysymykseen vastaukseksi? Johon vastaus suurimmalla osalla oli, että kunhan jotakin heitin hatusta...
Tentin maksimipistemäärä on 10, viisi pistettä monivalinnoista ja viisi esseestä. Kukaan ei tiedä monellako pisteellä pääsee läpi. Ilmassa on pientä paniikintuntua.
Uskon, että pääsen läpi, ellei opettaja sitten päätä olla aivan kohtuuton. Sitä odotellessa...
No, olihan meillä sentään iki-ihana hoitotyön osaamisen tentti, joka yllättäen perustui Hoitotyön osaaminen -kirjaan. Tentissä oli noin kaksikymmentä monivalintakysymystä liittyen mm. katetrointiin, injektioihin ja nenämahaletkuun, tyyliin minkälaisen katetrin valitset jos potilaallasi on suurentunut eturauhanen? (Vastaus: päästä kärjistetyn). Näistä kysymyksistä minulla ei ole valittamista.
Mutta siinä tentissä oli myös esseekysymys. "Valitse Hoitotyön osaaminen -kirjan koealueesta viisi sairaanhoitajan asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttavaa teemaa ja perustele miksi ne ovat juuri nyt sinulle tärkeitä?"
Siis mitä *%&¤!#%. Auditoriossa pystyi melkein kuulemaan sirkkojen sirityksen, kun porukka istui jähmettyneenä paperin yllä, tuijottaen kysymystä.
No, sain vastattua siihen jotakin kohtuullisen kunniakkaasti (tai näin toivotaan), mutta yleinen ilmapiiri tentin jälkeen oli kyllä aika huvittava. Ensimmäinen kysymys, jonka jokainen kysyi kaveriltaan oli: mitä sä laitoit siihen esseekysymykseen vastaukseksi? Johon vastaus suurimmalla osalla oli, että kunhan jotakin heitin hatusta...
Tentin maksimipistemäärä on 10, viisi pistettä monivalinnoista ja viisi esseestä. Kukaan ei tiedä monellako pisteellä pääsee läpi. Ilmassa on pientä paniikintuntua.
Uskon, että pääsen läpi, ellei opettaja sitten päätä olla aivan kohtuuton. Sitä odotellessa...
keskiviikko 5. maaliskuuta 2008
Monikulttuurisuus my ass
Tämän uuden opintokokonaisuuden nimi on monikulttuurisuus ja kansainvälinen hoitotyö tai jotakin sellaista, mutta olen hieman hämmentynyt lukiessani opintokokonaisuuden sisältöä. Siis yksitoista opintopistettä, joista yhdeksän on hoitotyön menetelmiä? Siis juuri näitä vainajan laittoja yms. Mahdammekohan me laittaa monikulttuurisia vainajia? Onko herra Moilanen korvattu Hussein Ihmabidilla? Harjoittelemmeko me burkhan pukemista Fatiman päälle?
Noh, kyllähän nuo englannintunnit alkavat ensi viikolla ja siinähän sitä monikulttuurisuutta sitten riittääkin. Lisäksi yksi tämän opintokokonaisuuden tutoriaaliherätteistä liittyy jotenkin aiheeseen. Mistä tulikin mieleeni, aloitimme eilen taas tutoriaali-istunnot ja herätteenä oli ah niin ihastuttava a4-paperi, jossa kauniissa väreissä komeili erilaisia haavoja.
Barf.
Kysymyksenä: Millainen on erilaisten haavojen hoitoprosessi? Vastauksen tulee painottua leikkaus-, paine-, amputaatio- ja avohaavoihin. Mielenkiintoista, mutta en suosittele ennen ruokatuntia.
Noh, kyllähän nuo englannintunnit alkavat ensi viikolla ja siinähän sitä monikulttuurisuutta sitten riittääkin. Lisäksi yksi tämän opintokokonaisuuden tutoriaaliherätteistä liittyy jotenkin aiheeseen. Mistä tulikin mieleeni, aloitimme eilen taas tutoriaali-istunnot ja herätteenä oli ah niin ihastuttava a4-paperi, jossa kauniissa väreissä komeili erilaisia haavoja.
Barf.
Kysymyksenä: Millainen on erilaisten haavojen hoitoprosessi? Vastauksen tulee painottua leikkaus-, paine-, amputaatio- ja avohaavoihin. Mielenkiintoista, mutta en suosittele ennen ruokatuntia.
sunnuntai 2. maaliskuuta 2008
OK IV
Eli opintokokonaisuus 4, joka alkaa ensi viikolla. Sain tämän opintokokonaisuuden työpajalistan, jonka mukaan pääsemme harjoittelemaan vainajan laittoa, haavahoitoa, sidontaa, eristyspotilaan hoitotyötä ja tutkimuksia ja näytteenottoa - siis hetkinen, mitä näytteitä meidän täytyy oikein ottaa? Verinäytteitä nyt ei ainakaan...
Sain myös töitä Helsingissä käydessäni, yhdestä kaupungin sairaaloista. Pe-lot-ta-vaa, mutta kivaa. Ihan hyvä, että harjoitellaan tuo vainajan laitto jo tässä vaiheessa. Heh heh.
Tiistaina siis johdantoluento, huomenna hierontaa ja kotihoitoprojektia. Kyllästyttää sekin jo. Eiköhän siitä ole jo kaikki hyöty saatu tähän mennessä irti, kun emme me mitään hoitotoimenpiteitä kuitenkaan asiakkaan luona tee? Viimeinen käynti on kuitenkin vasta viikolla 17, jos oikein muistan.
Voi tuskaa.
Sain myös töitä Helsingissä käydessäni, yhdestä kaupungin sairaaloista. Pe-lot-ta-vaa, mutta kivaa. Ihan hyvä, että harjoitellaan tuo vainajan laitto jo tässä vaiheessa. Heh heh.
Tiistaina siis johdantoluento, huomenna hierontaa ja kotihoitoprojektia. Kyllästyttää sekin jo. Eiköhän siitä ole jo kaikki hyöty saatu tähän mennessä irti, kun emme me mitään hoitotoimenpiteitä kuitenkaan asiakkaan luona tee? Viimeinen käynti on kuitenkin vasta viikolla 17, jos oikein muistan.
Voi tuskaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
