Farmakologia osa 1, ohi

Farmakologian tentti siis oli ja meni, vihdoin ja viimein. Kysymykset olivat onneksi yllättävänkin lyhyitä ja helpohkoja. Tässä mitä muistan;

1. Anafylaktisen reaktion ensisijainen lääkehoito
2. Amiodaronin käyttö elvytyksessä
3. Sytostaattien haittavaikutukset
4. Miten kortikosteroidit vaikuttavat elimistössä, mainitse 2 sairautta joiden hoidossa niitä käytetään
5. Tetrasykliinien käyttöaiheet, vaikuttava aine, vasta-aiheet, muuta huomioitavaa, haittavaikutukset
6. Missä sairaudessa metformiinia käytetään, mihin vaikutus perustuu, vasta-aiheet, haittavaikutukset
7. Bentsodiatsepiinien 3 vaikutusta ja niiden käyttöaiheet

Kysymyksiä taisi olla vielä ainakin pari lisää, mutta eipä nyt tule enempää mieleen. Nyt saa hetken aikaa levähtää ennen ravitsemuksen, kirurgian ja farmakologian toisen tentin tuloa.

Wanted: tenttiinlukumotivaatio

Tälläkin hetkellä pöydällä odottaisi farmakologian kirja houkuttelevasti auki munuaisten vajaatoiminnassa käytettävien lääkkeiden kohdalta, mutta huomaan tekeväni kaikkea muuta kuin lukevani. No, ehkä pieni paussi tekee vain hyvää...

Eilen saimme harjoitella siis sairaalaelvytystä defibrillaattorin ja ambun kanssa. Pääsimme myös kokeilemaan intuboimista laryngoskoopin kanssa. Se oli hauskaa, vaikkakin ensimmäisellä kerralla Ilmo-intubaationuken hampaat hieman naksuivatkin laryngoskoopin paineen alla... Opettaja totesi rohkaisevasti, että siinä menivät potilaan hampaat. Auts.
Eli tuollaisella vehkeellä sinne nieluun kurkitaan:

Muutaman harjoituskerran jälkeen homma alkoi sujua, vaikkakin oikean ihmisen kanssa tämäkin asia saattaa tuntua hieman erilaiselta. Ja intubointi ei saisi kerrallaan kestää kuin kolmekymmentä sekuntia joten siitäkin voi ottaa pientä painetta.

Farmakologian kertausta: bentsodiatsepiinit ovat käytetyimpiä lääkkeitä ahdistuksen ja unihäiriöiden hoidossa... hoitoaika lyhyt, 2-4 viikkoa, jotta vältyttäisiin riippuvuuden syntymiseltä... lamaavat kouristuksia, joten käytetään myös epilepsian hoidossa... vakavissa häiriöissä käytetään neuroleptejä eli psykoosilääkkeitä... litiumia käytetään manian hoidossa... busbironia käytetään ahdistuneisuuden hoitoon, vaikuttaa serotoniinivälitteiseen hormonitoimintaan aivoissa... tsopikloni ja tsolpideemi ovat unilääkkeitä, haittavaikutuksina suun kuivuminen, karvas maku... psykoosilääkkeet jaetaan tavanomaisiin ja toisen polven psykoosilääkkeisiin...

Pakko se kai on jatkaa. Perjantaita odotellessa.

Tenttiä pukkaa

Tämän viikon torstaina on luvassa syksyn ensimmäinen tentti, mikä sattuu olemaan farmakologiaa. Opiskelumotivaatio on hieman hukassa, sillä en millään jaksaisi opetella ulkoa lääkkeiden vaikuttavia aineita (syklofosfamidi onkin ainoa jonka muistan...). Paljon mieluummin opettelisin suurempia kokonaisuuksia nippelitiedon sijaan.

Viime viikolla pääsimme harjoittelemaan suoniverinäytteen ottoa vakuumitekniikalla. Siinä näytteenottoneula kiinnitetään holkkiin, joka estää veren tulon suonesta silloin kun holkissa ei ole kiinni näyteputkea. Veri ei siis päässyt sen suuremmin lentämään, kuten jotkut etukäteen pelkäsivät.

Tänään on tiedossa sairaalaelvytyksen työpaja, jossa emme luultavasti säästy nuken pumppaamiselta. Onneksi tunti alkaa vasta kahden maissa niin ehdin heräämään ennen sitä :).

Nyt on jatkettava syövän lääkehoidon opettelua; seuraavana vuorossa immunoterapia ja interferonit. Sytostaatit opettelin eilen, mutta mitä jäi mieleen... Ainakin neljä eri sytostaattityyppiä: alkyloivat aineet, antimetaboliitit, mitoosinestäjät ja streptomyces bakteerin tuottamat sytotoksiset antibiootit. Jippii.

Aivot savuaa

Kirurgian luennot viime viikon perjantaina ja lauantaina olivat aivan mahtavat. Luennoitsijalla oli loistava tapa kertoa ja selittää eri ruumiinosista, niiden tehtävistä, niihin liittyvistä ongelmista ja mahdollisista leikkauksista, mikä piti ainakin oman mielenkiintoni yllä luennon loppuun saakka. Saimme kuulla laparoskopiasta, kolonoskopiasta, gastroskopiasta, sappirakko- ja haimaleikkauksista, syövistä, stenteistä, pallolaajennuksista, ohitusleikkauksista, tyristä ja ties mistä. Ei oikeastaan harmittanut ollenkaan, että suurin osa lauantaita meni auditoriossa istuessa.

Tällä viikolla meitä on työllistänyt farmakologian järeät kolmen tai neljän tunnin luennot, joissa käydään läpi niin mikrobi-, kipu-, diabetes-, sydän- ja verisuoni-, ruoansulatus-, akuuttihoito- ja varmaan muitakin jo unohtamiani lääkkeitä vaikutustapoineen, sivuvaikutuksineen ja indikaatioineen. Valtavasta informaatiotulvasta huolimatta lääkehoito alkaa hiljalleen omassa päässä hahmottua jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi.

Sisätautien luennot alkoivat tällä viikolla. Niitä pitää meille sisätautien erikoislääkäri, jonka luennoista olen itse tykännyt suuresti. Ainoana huonona puolena on ehkäpä se, että valmista luentomateriaalia ei ole, vaan joudumme tekemään omat muistiinpanot luentojen pohjalta. Power point- diaesitysten ihmeelliseen maailmaan tottuneelle ranteelle tämä on osoittautunut koettelemukseksi :D.

Kliinisten tutkimuksien luennoilla olemme käyneet läpi erilaisten näytteiden ottoa, kuten klamydia-, papa-, virtsa- ja verinäytteitä sekä tutkimuksia, joita esimerkiksi verinäytteistä voidaan tehdä. Ensi viikolla pääsemme myös ottamaan pienryhmissä toisistamme suoniverinäytteitä, eli niitä ihania verikokeita joita kaikki tunnetusti rakastavat. Jännittää aika tavalla, ei niinkään se, että minusta ottaa opiskelukaveri verinäytteen vaan se, että joudun itse pistämään kaveria. Jaiks.

Perjantaipäivän viimeiset tunnit oli jälleen pyhitetty EKG:lle, tällä kertaa käytännön kautta. Saimme ottaa kaverista EKG:n ja katsella erilaisia rytmejä sekä tunnistaa niitä EKG-koneelta. Opettaja myös kuulusteli hieman rytmeihin liittyviä asioita, kuten mistä flimmerin tunnistaa (ei P-aaltoa, värinä, nopea ja epätasainen rytmi), miten tuore ja vanha flimmeri käännetään ja mitä eroa näillä on, mitkä ovat nopea- ja hidaslyöntisyyden toiset nimet (takykardia ja bradykardia) jne. Yllätyin itsekin kuinka hyvin muistin vastaukset kaikkiin opettajan kysymyksiin.

Nyt viikonloppuna saan vääntää vastausta tutoriaalikysymykseen keuhkoahtauman ja astman oireista ja hoidosta sekä aloittaa lukemisen farmakologian tenttiin. Tänään en kyllä tee muuta kuin löhöän.

Oi EKG

Muutaman päivän löysäilyn jälkeen kävin taas pyörähtämässä koulussa kuuntelemassa luentoja diabeteksen erityiskysymyksistä ja sydämen rytmihäiriöistä. Tarkemmin ensimmäisessä oli kyse retino-, neuro- ja nefropatioista sekä insuliiniannostelusta diabeetikon sairastaessa. Rytmihäiriöluennolla aloittelimme EKG:n tulkinnan opettelua ja onnistuin painamaan päähäni P-aallon, QRS-kompleksin ja T-aallon. Tuossa kuvassa ne näkyvät.



Ehdimme katsella myös hieman miltä takykardiasta ja bradykardiasta kärsivän potilaan EKG näyttää ja kuulimme mitä eroa flimmerillä (eteisvärinällä) ja flutterilla (eteislepatuksella) on.


Ylempänä kuvassa näkyy eteisvärinä, josta siis puuttuu P-aalto ja alempana on normaali sinusrytmi, jossa P-aalto näkyy.

Huomenna luvassa jatkoa rytmeille sekä ensimmäiset kirurgian luennot, aina ilta puoli seitsemään saakka... Silti odotan innolla mitä tuleman pitää.