Rankka syksy

Viime keväänä opettajat varoittelivat meitä tästä toisen vuoden syksystä - kuinka paljon työtä, uutta asiaa ja tenttejä se pitäisi sisällään. En usko kovinkaan monen meistä arvanneen kuinka rankkaa tämä toden totta olisikaan, en minä ainakaan.

Edellinen opintokokonaisuus käsitteli siis sisätautipotilaan hoitotyötä ja nyt tämä äskettäin alkanut jakso kirurgisen potilaan hoitotyötä. Luennoilla puhutaan anestesiologiasta, perioperatiivisesta hoitotyöstä ja vähän mistään muusta, mutta motivoituminen on ollut vaikeaa. Luulin kirurgian olevan itselleni mielenkiintoista ja jännittävää (:D), mutta viime aikoina olen lähinnä taistellut itseni kanssa jaksaakseni edes raahautua kouluun - kannustimena 80% läsnäolopakko. Ei luennoissa itsessään mitään vikaa ole, mutta voimat ovat totaalisen loppu, eikä päähän tunnu enää mahtuvan lisää uutta tietoa.

Työpajat sentään ovat jaksaneet kiinnostaa, tähän mennessä olen päässyt tutustumaan anestesiakertomukseen ja sen täyttämiseen sekä steriilien leikkausvaatteiden pukemiseen ja steriilin alueen luomiseen, käsiventilaatioon, anestesiavalvontalaitteisiin ja intuboimisessa avustamiseen (sekä myöskin varsinaiseen intuboimiseen, vaikkei se varsinaisesti sairaanhoitajan toimeenkuvaan kuulukaan). Ensi viikolla on edessä ommelten ompelua ja poistoa sekä kanylointia, mikä hirvittää jonkin verran...

Jopa opinnäytetyön tekeminen on tavallaan aloitettu tutkimusmenetelmien peruskurssin merkeissä. Ensi keväänä pitäisi olla aihe päätettynä, vaikka siihen mennessä emme ole vielä lainkaan päässeet tutustumaan vaikkapa psykiatrian tai lastensairaanhoidon alueisiin - entäpä jos se onkin se oma juttu johon haluaisi opinnäytetyössä syventyä, mutta tämä ei selviä ennen kuin vasta kolmannen vuoden harjoitteluissa kun opinnäytetyö on jo puoliksi tehty?

No, kadonneen motivaation metsästys jatkuu kiivaana. Tämän viikkoisen tutoriaalin aihe, "Mitkä ovat anestesiasairaanhoitajan tehtävät leikkausprosessin aikana?", ei ainakaan asiaa auta. Eikä myöskään kliinisten tutkimusmenetelmien kotitehtävä, joka täytyy kirjoittaa käsin - ihan vain siksi, että opettaja on vakuuttunut meidän muuten kopioivan vastaukset suoraan netistä. Voi morjens.

Vielä yksi

Laskeskelin tänään, että olen selviytynyt jo kuudesta tentistä tänä syksynä. Määrä tuntuu käsittämättömältä, sillä elämme vasta lokakuuta. Perjantaina vuorossa lucky number seven eli hoitotyön tentti, johon pitäisi aloittaa lukeminen, ööh, nyt. Ennakkotietojen mukaan tentissä kysytään ainakin rytmeistä (siis EKG-tulkintaa) ja huhujen mukaan joukossa olisi myös lääkelaskuja, mikä kuulostaa hieman omituiselta sillä koko syksynä emme ole kyllä niitä laskeneet. Kaipa sitä kylmiltään aina muutamat sydänlääkkeet handlaa, vai mitä?

Sisätautien ja neurologian tentit olivat tiistaina. Pääsin vastaamaan kysymyksiin akuutin dialyysihoidon indikaatioista, sydämen johtoratajärjestelmästä ja ummetuksen syistä sekä neurologian osuudessa migreenistä, sen oireista ja hoidosta. Vaikka edellinen viikko olikin lomaa en todellakaan aloittanut lukemista vasta kuin muutama päivä ennen h-hetkeä; uskoisinpa sen olleen riittävästi.

Saimme tietää farmakologian kahden tentin tulokset, ja molemmista pamahti viitoset, eli jiphii! Kirurgian ja ravitsemuksen tenttien tulokset antavat vielä odottaa itseään, mutta ehkäpä ensi viikolla. Läpi olen päässyt, siitä olen melkoisen varma, mutta se varsinainen numero kiinnostaa :).

Tällä viikolla alkoi opintokokonaisuus kuusi, joka on siis kirurgisen potilaan hoitotyötä. Tutoriaalissa otamme selvää kirurgisen potilaan hoitoketjusta ja pääsimme myös nauttimaan kuuden tunnin luentoputkesta: potilaan ohjausta, perioperatiivista hoitotyötä, anestesiologiaa! Pakko myöntää, että suurin osa luennoista meni täysin ohi vaikka paikalla olinkin; tentteihin lukemisen aiheuttama univelka painaa aikalailla. Toivon mukaan tänään pääsisi inhimilliseen aikaan unten maille vaikka tosiaan siihen perjantainkin tenttiin pitäisi se lukeminen aloittaa... Kun ei vaan kykene.

Harjoittelu alkaa kuukauden päästä. Ei jaksa edes ajatella asiaa vielä.

Syvä huokaus

Farmakologian toinen tentti on ohi ja vieläpä melko mallikkaasti. Pääsin vastaamaan kysymyksiin diureeteista, antisideista, parasetamolista, aknen ja astman hoidosta, digitalismyrkytyksestä sekä diatsepaamin käytöstä epilepsian hoidossa. Ilmeisesti kaikki se pänttääminen auttoi, sillä keksin jokaiseen kysymykseen jotakin vastattavaa :).

Sain myös tehtyä tutoriaalivastaukseni ja palautettua sen kahdeksantoista minuuttia ennen deadlinea - toimin selvästi tehokkaasti paineen alla. Joku saattaisi väittää, että tiivistelmä on vähän vasemmalla kädellä tehty, mutta kerrankos sitä... Muutakin tekemistä kun löytyy.

Torstaina on kirurgian tentti johon aloitan nyt lukemisen. Stressitaso alkaa selvästi jo nousta, mutta viikonloppu ja syyslomaviikko häämöttävät edessä, eli eiköhän tämä tästä, toivon mukaan.

Tasaista aherrusta

Neurologian luennot alkoivat maanantaina. Tähän mennessä olemme käyneet läpi neurologian perusteita, perustutkimuksia, päänsärkyä ja epilepsiaa. Ensi viikolla on vuorossa aivoverenkiertohäiriöt, ms-tauti ja parkinsonin tauti. Luennoilla on ihanan rauhallista kaikkien kuunnellessa hiirenhiljaa. Jotakin hyötyä pieniäänisestä luennoitsijasta!

Sisätaudeissa olemme siirtyneet munuaissairauksien kimppuun, viimeisimpänä akuutti ja krooninen munuaisten vajaatoiminta. Tuleva tentti hirvittää enemmän ja enemmän jokaisen luennon jälkeen, kun opeteltavat asiat vain lisääntyvät lisääntymistään. Ehkä koe olisikin pelkkää monivalintaa? Toiveajattelua...

Työpajarintamalla tutustuimme insuliineihin, insuliinikyniin, insuliinipumppuihin ja hiilihydraattien sekä insuliinimäärien laskemiseen. Ei ehkä niin oleellista, mutta huomasin insuliinin haisevan ihan muovailusavelta, jota saa Tiimarista. Kummallista.

Tutoriaalin aiheena on tällä viikolla alaraajaverisuonisairaudet ja niiden hoito, mikä tarkoittaa perehtymistä muun muassa ASO-tautiin ja ties mihin muuhun. Samanaikaisesti pitäisi lukea farmakologian, kirurgian ja ravitsemuksen tentteihin, eli jos jollakulla olisi tarjolla ylimääräiset aivot niin ottaisin ne mielelläni vastaan... Nykyiset saattavat joutua liian kovalle koetukselle.

Pääsimme myös tutustumaan röntgenosastoon, jossa näimme MRI- ja TT-laitteita sekä gammakameran ja mitäköhän kaikkea muuta... Lisää laitteita ainakin :)

Huomenna ravitsemusta erikoisruokavalioiden tiimoilta, röntgen-luento sekä sisätauteja. Onneksi viikonloppu on lähellä.

Farmakologia osa 1, ohi

Farmakologian tentti siis oli ja meni, vihdoin ja viimein. Kysymykset olivat onneksi yllättävänkin lyhyitä ja helpohkoja. Tässä mitä muistan;

1. Anafylaktisen reaktion ensisijainen lääkehoito
2. Amiodaronin käyttö elvytyksessä
3. Sytostaattien haittavaikutukset
4. Miten kortikosteroidit vaikuttavat elimistössä, mainitse 2 sairautta joiden hoidossa niitä käytetään
5. Tetrasykliinien käyttöaiheet, vaikuttava aine, vasta-aiheet, muuta huomioitavaa, haittavaikutukset
6. Missä sairaudessa metformiinia käytetään, mihin vaikutus perustuu, vasta-aiheet, haittavaikutukset
7. Bentsodiatsepiinien 3 vaikutusta ja niiden käyttöaiheet

Kysymyksiä taisi olla vielä ainakin pari lisää, mutta eipä nyt tule enempää mieleen. Nyt saa hetken aikaa levähtää ennen ravitsemuksen, kirurgian ja farmakologian toisen tentin tuloa.

Wanted: tenttiinlukumotivaatio

Tälläkin hetkellä pöydällä odottaisi farmakologian kirja houkuttelevasti auki munuaisten vajaatoiminnassa käytettävien lääkkeiden kohdalta, mutta huomaan tekeväni kaikkea muuta kuin lukevani. No, ehkä pieni paussi tekee vain hyvää...

Eilen saimme harjoitella siis sairaalaelvytystä defibrillaattorin ja ambun kanssa. Pääsimme myös kokeilemaan intuboimista laryngoskoopin kanssa. Se oli hauskaa, vaikkakin ensimmäisellä kerralla Ilmo-intubaationuken hampaat hieman naksuivatkin laryngoskoopin paineen alla... Opettaja totesi rohkaisevasti, että siinä menivät potilaan hampaat. Auts.
Eli tuollaisella vehkeellä sinne nieluun kurkitaan:

Muutaman harjoituskerran jälkeen homma alkoi sujua, vaikkakin oikean ihmisen kanssa tämäkin asia saattaa tuntua hieman erilaiselta. Ja intubointi ei saisi kerrallaan kestää kuin kolmekymmentä sekuntia joten siitäkin voi ottaa pientä painetta.

Farmakologian kertausta: bentsodiatsepiinit ovat käytetyimpiä lääkkeitä ahdistuksen ja unihäiriöiden hoidossa... hoitoaika lyhyt, 2-4 viikkoa, jotta vältyttäisiin riippuvuuden syntymiseltä... lamaavat kouristuksia, joten käytetään myös epilepsian hoidossa... vakavissa häiriöissä käytetään neuroleptejä eli psykoosilääkkeitä... litiumia käytetään manian hoidossa... busbironia käytetään ahdistuneisuuden hoitoon, vaikuttaa serotoniinivälitteiseen hormonitoimintaan aivoissa... tsopikloni ja tsolpideemi ovat unilääkkeitä, haittavaikutuksina suun kuivuminen, karvas maku... psykoosilääkkeet jaetaan tavanomaisiin ja toisen polven psykoosilääkkeisiin...

Pakko se kai on jatkaa. Perjantaita odotellessa.

Tenttiä pukkaa

Tämän viikon torstaina on luvassa syksyn ensimmäinen tentti, mikä sattuu olemaan farmakologiaa. Opiskelumotivaatio on hieman hukassa, sillä en millään jaksaisi opetella ulkoa lääkkeiden vaikuttavia aineita (syklofosfamidi onkin ainoa jonka muistan...). Paljon mieluummin opettelisin suurempia kokonaisuuksia nippelitiedon sijaan.

Viime viikolla pääsimme harjoittelemaan suoniverinäytteen ottoa vakuumitekniikalla. Siinä näytteenottoneula kiinnitetään holkkiin, joka estää veren tulon suonesta silloin kun holkissa ei ole kiinni näyteputkea. Veri ei siis päässyt sen suuremmin lentämään, kuten jotkut etukäteen pelkäsivät.

Tänään on tiedossa sairaalaelvytyksen työpaja, jossa emme luultavasti säästy nuken pumppaamiselta. Onneksi tunti alkaa vasta kahden maissa niin ehdin heräämään ennen sitä :).

Nyt on jatkettava syövän lääkehoidon opettelua; seuraavana vuorossa immunoterapia ja interferonit. Sytostaatit opettelin eilen, mutta mitä jäi mieleen... Ainakin neljä eri sytostaattityyppiä: alkyloivat aineet, antimetaboliitit, mitoosinestäjät ja streptomyces bakteerin tuottamat sytotoksiset antibiootit. Jippii.