lauantai 19. tammikuuta 2008

PBL:stä

Ajattelin uhrata hieman aikaa PBL:n eli ongelmaperustaisen oppimisen (problem based learning) selittämiselle, sillä se on suuri osa hoitotyön koulutusohjelmaa, ainakin täällä Keski-Pohjanmaalla.

Ideana on siis oppia suuria kokonaisuuksia käytännönläheisten, todellisesta elämästä poimittujen ongelmien ja niihin ratkaisujen etsimisten kautta. Kuulostaa hyvältä ja on myönnettävä, että konsepti toimii, ainakin tavallaan. Käytännössä sairaan- ja terveydenhoitajaopiskelijat on jaettu arpomalla pienryhmiin (n. 9-11 opiskelijaa), joita kutsutaan tutorryhmiksi. Jokaista tutorryhmää ohjaa tutoropettaja. Oppimisprosessi on jaettu kolmeen osaan; aloitusistuntoon, itsenäiseen työskentelyyn ja lopetusistuntoon.

Aloitusistunto: Aloitusistunnossa tutoropettaja jakaa ryhmälle herätteen, joka voi olla esimerkiksi sarjakuvan, videon, kertomuksen tai kuvan muodossa. Ryhmä tutustuu herätteeseen aikansa, jonka jälkeen jokainen ryhmän jäsenistä kirjoittaa post-it -lapuille sanoja, joita heräte on heissä, no, herättänyt. Laput kerätään taululle kaikkien nähtäväksi, jonka jälkeen niistä voidaan keskustella tai siirtyä seuraavaan vaiheeseen, eli ryhmittelyyn. Sanat ryhmitellään siis yhtenäisiksi joukoiksi, esimerkiksi yhteen ryhmään saattaa kerääntyä sairauksia, toiseen tutkimusmenetelmiä jne. Kun ryhmäjako on valmis ja kaikkia tyydyttävä, keksitään jokaiselle ryhmälle yläkäsite, kuten sairaudet. Tämän jälkeen yläkäsitteistä aletaan muodostaa nk. oppimiskysymystä. Jos yläkäsitteet olisivat esimerkiksi olleet sairaudet, tutkimusmenetelmät ja sairaanhoitaja, voisi kysymys olla vaikka "Millä tutkimusmenetelmillä sairaanhoitaja diagnisoi sairauksia?". Istunto päättyy kun kaikkia, myös opettajaa, tyydyttävä kysymys on saatu aikaan.

Itsenäinen työskentely: Jokainen ryhmän jäsenistä joutuu nyt vastaamaan tähän oppimiskysymykseen viikon aikana käyttäen hyväkseen tieteellisiä artikkeleita, oppikirjoja, väitöskirjoja yms. Vastaus ei saa olla kahta sivua pidempi. Päivää ennen lopetusistuntoa omat tuotokset palautetaan sekä ryhmän tutoropettajalle, että kaikille muille ryhmäläisille luettavaksi.

Lopetusistunto: Nyt ideana on muodostaa yksi yhteinen oppimisvastaus käyttäen hyväksi ryhmäläisten tuotoksia. Tämä tapahtuu usein ensin keskustelemalla tehtävästä ja siitä, mihin kukin oli vastauksessaan keskittynyt sekä lähteistä kertomalla - tämä enemmänkin opettajan vaatimuksesta. Lopulta vastaus muodostetaan esimerkiksi käsitekarttana tai ranskalaisilla viivoilla tiivistelmän muotoon. Ja tadaa, olemme oppineet kaiken ko. aiheesta, ainakin teoriassa.

Tällä hetkellä työstän oppimisvastausta kysymykseen: "Miten tarkkailen potilaan eritystä ja nestetasapainoa ja hoidan mahdollisia ongelmia?". Ongelmana tuntuu olevan, että ummetuksesta voisi kirjoittaa vaikka romaanin ja tilaa on rajallisesti. Ei voi mitään, ripuli kärsii siitä sitten. Asiat tärkeysjärjestykseen, ja sillain. Niin, ja nyt tekemään jotakin hyödyllisempää, kuten lukemaan tenttiin.

Ei kommentteja: